Börje Kuhlbäck

18.1.1924-13.9.2012

Professor Börje Valdemar Kuhlbäck avled den 13 september i sitt hem i en ålder av 88 år. Kuhlbäck var född 18.1.1924i Helsingfors. Efter avlagd studentexamen 1941 deltog Kuhlbäckifortsättningskriget och var stationerad vid Kustartilleriets bas på Hogland. Han inledde sina medicinska studier 1943 och avlade medicine licentiatexamen vid Helsingfors universitet 1952. Kuhlbäck doktorerade 1957, blev specialist i inre medicin 1961, docent i inre medicin 1964, specialist i nefrologi 1969 samt tilldelades professors titel år 2000.

Börje Kuhlbäck var obestridligt förgrundsgestalten inom modern finländsk nefrologi. Efter det han avlagt sin slutexamen 1952 blev han anmodad av chefen för IV Medicinska kliniken, som verkade på Maria sjukhus i Helsingfors, professor Bertel von Bonsdorff, att ägna sig åt läran om njursjukdomar, nefrologin, som vid den tiden var föga uppmärksammad i vårt land. Detta ledde till doktorsavhandlingen och under studieresor till Danmark och Sverige skaffade han sig en gedigen utbildning på detta område. På 1950-talet var han forskningsassistent och assistentläkare på kliniken och införde nya diagnostiska metoder, bl.a. nålbiopsi av njuren. Han var med om att grunda en specialavdelning för njursjukdomar och som specialläkare vid denna landets första njuravdelning utförde han den första dialysbehandlingen i vårt land år 1961. Tillsammans med kirurgen Björn Lindström påbörjadesnjurtransplantationerna på mitten 1960-talet. När IV Medicinska kliniken 1966 införlivades med det nybildade Helsingfors Universitetscentralsjukhus (HUCS) och flyttade från Maria sjukhus till Unionsgatans sjukhusbyggnader utnämndes Kuhlbäck till avdelningsöverläkare, en post som han beklädde till sin pensionering 1986. Under hansledning var HUCS njuravdelning ett centrumdär flertalet av landets nefrologer utbildades och där klinisk nefrologisk forskning var en självskriven del av verksamheten.

Börje Kuhlbäck var en fördomsfri, etiskt tänkande kliniker som gärna prövade nya behandlingsmetoder. Han var uppskattad av patienter och kolleger. Hans sociala medvetande ledde till flere aktiviteter inom samhället. Han var initiativtagare och delaktig i grundandet av Finlands nefrologförening, Njursjukdomsförbundet och Njurstiftelsen samt var med om att grunda Minervastiftelsen.Viktiga sakkunniguppdrag var att han åren 1970 - 1986 som medlem avScandiatransplantvar med om att koordinera den internordiska njurtransplantationsverksamhetenochsamma tid var sakkunnigför Medicinalstyrelsen. Av förtroendeuppdrag bör nämnas ordförandeskap i Finlands nefrologförening, Njurstiftelsen, Finska Läkaresällskapet och Understödsföreningen Liv och Hälsa. Därutöver var han styrelseledamot i fleramedicinskaföreningar.

För sina insatser hyllades Kuhlbäck med många utmärkelser. Han tilldelades bl.a. Finska läkaresällskapets 150 års jubileumspris 1985 och Pohjolapriset 1986. Ytterligare kan nämnas Njursjukdomsförbundets förtjänstmedalj i guld och Nefrologföreningens Börje Kuhlbäcks prisfond samt en festskrift 1985.Han var hedersmedlem i Finlands nefrologförening, Föreningen för invärtes medicin i Finland, Njursjukdomsförbundet ochFinska Läkaresällskapet.Officiella utmärkelser som honom tillförlänats var FVR R och FRK IV.

Börje Kuhlbäcks särintresse var musik. Han var en skicklig pianist med gedigna studier i bakgrunden. Även på äldre dagar spelade han gärna kammarmusik med sina vänner. Han var även sångare och tillhörde Akademska Sångföreningen vars viceordförande han var 1949-1950.

Börje Kuhlbäck saknas av sonen Robin, styvdottern Christel,en stor skara vänner och forna arbetskamrater.

Amos Pasternack

Emeritusprofessor,

Börje Kuhlbäcks elev och arbetskamrat under flere år

Professori Börje Valdemar Kuhlbäck kuoli 13.9.2012 kodissaan 88 vuoden ikäisenä. Kuhlbäck oli syntynyt Helsingissä 18.1.1924. Tultuaan ylioppilaaksi 1941 hän osallistui jatkosotaan rannikkotykistön tukikohdassa Suursaaressa. Hän aloitti lääketieteen opintonsa 1943 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta 1952. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1957, sai sisätautien erikoislääkärin oikeudet 1961, nefrologian erikoislääkärin oikeudet 1969 ja nimitettiin sisätautiopin dosentiksi 1964. Kuhlbäck sai professorin arvonimen vuonna 2000.

Börje Kuhlbäck oli kiistatta nykyaikaisen nefrologian keulahahmo Suomessa. Marian sairaalassa toimineen Helsingin yliopiston IV sisätautien klinikan  esimies, professori Bertel von Bonsdorff kehotti vasta tutkinnon suorittanutta Kuhlbäckiä omistautumaan nefrologialle, joka siihen aikaan oli melko tuntematon kliinisen lääketieteen ala. Tuloksena oli väitöskirja ja opintomatkat Tanskaan ja Ruotsiin. Kokemukset ja solmitut suhteet pohjoismaisiin asiantuntijoihin olivat arvokas tuki tulevan kehitystyön kannalta. 1950-luvulla Kuhlbäck toimi tutkimusassistenttina ja apulaislääkärinä. Hän kehitti ja sovelsi uusia diagnostisia menetelmiä, joista mainittakoon varsinkin munuaisen neulabiopsianäytteen tutkiminen.Hänen toimestaan perustettiin maamme ensimmäinen munuaistautiosasto, jossa annettiin maan ensimmäinen dialyysihoito kesällä 1961. Rohkea avaus oli munuaisensiirtojen aloittaminen yhdessä kirurgi Björn Lindströmin kanssa 1960-luvun puolivälissä. Kun IV sisätautien klinikka HYKS:an perustamisen myötä siirtyi Unioninkadun sairaalarakennuksiin, sai Kuhlbäck johtaakseen laajennetun munuaistautiosaston. Hän toimi se osastonylilääkärinä vuoteen 1986, jolloin hän jäi eläkkeelle. Kuhlbäckin johtama HYKS:an munuaisosasto oli keskus, jossa suurin osa maan nefrologeista sai koulutuksensa ja jossa kliininen nefrologinen tutkimus oli olennainen osa toimintaa.

Börje Kuhlbäck oli ennakkoluuloton, eettisesti harkitseva kliinikko, joka mielellään kokeili uusia hoitomenetelmiä. Häntä arvostivat potilaat ja kollegat. Hänen sosiaalinen tietoisuutensa ilmeni monilla lääketieteen ja yhteiskunnan saroilla. Hän teki aloitteen Suomen nefrologiyhdistyksen, Munuaistautiliiton ja Munuaissäätiön perustamisesta ja oli niiden perustajajajäsen. Hän oli myös Minervasäätiön perustajajäsen. Tärkeistä asiantuntijatehtävistä mainittakoon Pohjoismaiden munuaisensiirtotoimintaa koordinoineen Scadiatransplant -järjestön jäsenyys vuosina 1970-1986 ja samanaikainen Lääkintöhallituksen asiantuntijana toimiminen. Luottamustehtäviin kuului Suomen nefrologiyhdistyksen, Munuaissäätiön, Finskaläkaresällskapetin ja Tukijärjerstön Liv ochHälsa puheenjohtajuudet.Lisäksi Kuhlbäck toimi useiden lääketieteellisten järjestöjen, Minervasäätiön ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön hallituksissa.

Saavutuksistaan Kuhlbäck palkittiin moninkertaisesti. Hän sai mm. Finskaläkaresällskapetin 150 v. juhlapalkinnon 1985 ja Lääketieteen Pohjola- palkinnon 1986. Lisäksi mainittakoon Munuaistautiliiton kultainen ansiomitali, Suomen nefrologiyhdistyksen Börje Kuhlbäck palkintorahasto sekä juhlakirja vuodelta 1985. Kuhlbäck oli Suomen nefrologiyhdistyksen, Suomen sisätautilääkäriyhdistyksen, Munuaistautiliiton ja Finskaläkaresällskapetin kunniajäsen.

Börje Kuhlbäckin harrastus oli ennen kaikkea musiikki. Hän oli taitava pianisti ja soitti vanhoilla päivilläänkin mielellään kamarimusiikkia ystäviensä kanssa. Hän oli myös aktiivinen kuorolaulaja ja kuului AkademiskaSångföreningeniin, jonka varapuheenjohtajana hän oli 1949 -1950.

BöreKuhlbäckiä jäivät kaipaamaan poika Robin, tytärpuoli Christel sekä suuri joukko ystäviä ja entisiä työtovereita.

Amos Pasternack

Emeritusprofessori

Börje Kuhlbäckin oppilas, pitkäaikeinen ystävä ja työtoveri